Vuoden huvijärjestäjä

Nuijamiesten lava on VUODEN HUVIJÄRJESTÄJÄ 2005.

Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto, SHK, myönsi tämän tunnustuksen 6.5.2006. Tunnustuksen perusteluissa todettiin Ylikiimingin Nuijamiesten pitäneen lavaa perustamisesta lähtien toiminnassa ajan tasalla, sekä tehneen uudistuksia ajan vaatimusten mukaan nuorisoa unohtamatta. Lisäksi ohjelma on ollut korkeatasoista maamme huippuesiintyjineen.
Tämä tunnustus on myönnetty vuosittain 1985 alkaen. Pohjois- Suomeen tunnustus on tullut kahdesti aikaisemmin.

Nuijamiesten lava

Urheilutoiminnan rahoittamiseksi sotien jälkeen nähtiin tärkeäksi huvitoiminnan käynnistäminen. Rakennettiin lava kirkonkylälle urheilukentän viereen vapaana virtaavan Kiiminkijoen kosken partaalle 1959. Ensimmäistä avolavaa on vuosien saatossa paranneltu ensin katoksella, sitten laajennuksilla niin, että 1974 tehty uudistus on ollut käytössä 2004 saakka.1980-puolivälissä tapahtunut muutos nuorison tanssikäyttäytymisessä oli kuopata koko lavatoiminnan, kuten monille lavoille kävi. Nuijamiesten johdossa nähtiin ainoaksi keinoksi nuorison saamiseksi taas aidan sisälle rakentaa disco. Tämä tehtiin v.1986, ja siitä lähtien lavan tuotto sekä seuran talous lähti nousuun, niin että nousukäyrä on jatkunut näihin päiviin saakka. Myös nuoriso, 14-vuotiaista ylöspäin on saatu pidettyä samoissa tansseissa 40-60 ikäisten kanssa. Tämä on melko harvinaista koko maatakin ajatellen.Voi olla, että tämä on ainoa lava jossa menettely toimii. Tällä on jatkuvuudenkin kannalta merkitystä,sillä nuorena opittu käyntipaikka on tapetilla myös aikuisiässä.

Seurassa on nähty tärkeäksi pysyä huvitoiminnassa kehityksen kärjessä. Niinpä on tutustuttu aktiivisesti Suomen tanssipaikkoihin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Sen hedelmänä rakennettiin discon jälkeen 1992 lavan yhteyteen pihan puolelle toinen ravintola. Tuolloin keskiolut tuli kuvaan mukaan. Palvelut paranivat tanssiväelle selvästi. 2000-luvulla nähtiin, että ravintola-ja keittiötilat pitäisi saada isommiksi sekä ajanmukaisemmiksi. Lisäksi karaokekokeilu teltassa osoitti tilatarpeen tähänkin lajiin. Nähtiin myöskin tarve lavan muunkinlaiseen käyttöön; juhliin, häihin, messuihin, yritysten tilaisuuksiin, kalastajien käyttöön jne. Jomman ja TE-keskuksen rahoitustuella tehtiin huvialueen kokonaisuudistus talvella 2004-2005. Rakennelmia uusittiin seuraavasti: Tanssilavan katto uusittiin perinteiseksi , sisustus ehostettiin, lavan pihanpuolelle tehtiin iso uusi ravintola keittiöineen ja koskiterasseineen, entinen hirsinen lipunmyynti-kioskirakennus siirrettiin etelämmäs, niin että koskinäkymä pihalle ei peittynyt. Tästä tuli nyt lipunmyynnille sekä karaokelle tilat. Tehtiin asuntovaunualue lavan pohjoispuolelle huoltotiloineen, sekä laajennettiin parkkipaikka. Myös lava viemäröitiin sekä aita uusittiin.

Uusitun Nuijamiesten lavan avajaisia tanssittiin 28.5.2005. Heti väkimäärä kasvoi odotettua suuremmaksi. Tilat ja rakennelmien sijoittelu kauniiseen koskimaisemaan saivat runsaasti kehuja koko kesän ajan. Muitakin tilaisuuksia pidettiin mm. metsä-ja jätemessut sekä kesän lopuksi maalaismarkkinat.

Koko seuran historian ajan toiminta myös huvipaikalla on tehty talkooperiaatteella. Tämän on mahdollistanut se, että on ollut pitkäaikaisia vetäjiä ja urheiluinnokkaita, jotka ovat jaksaneet uurastaa sekä houkutella myös muitakin mukaan. Pitkäaikaisten vetäjien ansiona on kokemuksen kasvattama ammattitaito, jolloin ei tiedon puutteessa ole lähdetty linjamuutoksiin, niin kuin helposti käy jos vetäjät tiheään vaihtuvat. Viime vuosien kävijämäärät lavalla kesän 15.tansseissa ovat välillä 400-1700. V.2005 kesän keskiarvo on vajaa 700henkeä/ ilta. Suurimmat määrät ovat vetäneet.: V.1974 Lavalauantai 2600, v.1985 Dingo 1500, v.1988 Topi Sorsakoski 1300, v.1993 Joel Hallikainen 1680, v.1997 Jari Sillanpää 1780, vv.2003-2005 Yölintu 1300-1630.

Koska Ylikiiminki on pienehkö pitäjä, yleisöä käy naapurikunnista jopa enemmän kuin omasta kunnasta.

Vesaisenlinna

1929 rakennettu suojeluskuntatalo Vesaisenlinna tuli Nuijamiesten omistukseen v.1972 maamiesseuran luovutettua talo paremmin huvitoimintaa ja ylläpitoa hallitsevalle järjestölle. Seura lähtikin heti jatkamaan tanssien pitämistä talvisin ja tuon ajan hyvällä menestyksellä.

Yleisöä riitti aina 1980-luvun nuorison murrokseen saakka. Tällöin paritanssi-illoista luovuttiin discon ja rock-iltojen hyväksi. Linnan ravintolasta tehtiin disco.

Pääsalissa esiintyi maamme nimekkäimmät rock-esiintyjät ja koko illan discosalissa pyöri dj:n vetämänä jytätanssi. Nuorisoa kävi hyvin, parhaimmillaan lähes 1000 henkeä.

Tämäkin aika alkoi hiipua 1990-luvun puolivälissä,niinpä muutaman paljaan discotalven jälkeen tanssit oli lopetettava ja taloa vuokrattava safariyrittäjän tarpeisiin.

Nykyisin tanssitaan enää vain kesällä Nuijamiesten lavalla. Vesaisenlinnalla seura järjestää  edelleen mm. bingoa joulun alla,sekä muita seuran tilaisuuksia.

Huvitoiminnan merkitys

Kokonaisuudessaan Nuijamiesten harjoittama huvitoiminta on seuran toiminnan rahoittajana ensiarvoisen merkityksellistä. Toiminnan tuotoilla lähes yksinomaan on katettu seuran talous. Tuotto on ollut niin hyvä, että urheilijoiden kaikki kilpailukulut on pystytty maksamaan. Tästä seura onkin tullut tunnetuksi, sillä harvalla samojen lajien pohjois-pohjalaisella seuralla mahdollisuudet ovat yhtä hyvät. Ja tulojen hankkimiseksi lajien harrastajat pääsevät vähällä työllä; ovi-ja järjestysmiesvuorot vuodessa jäävät nykyisellään neljään/ jaosto.Muuta tulonhankkimiseksi ei tarvitse tehdä. Yhtä merkityksellistä on myös se, että työ tehdään talkooperiaatteella. Myös jatkossa tämä on elinehto,sillä palkkatyövoima syö toiminnan tuoton kokonaan.

Vuoden huvijärjestäjän palkintoa olivat hakemassa Nuijamiesten puolesta Sulo Vimpari, Pentti Niemelä, Ritva Ukonmaanaho ja Toivo Pelkonen
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton puolesta palkinnot antoivat puheenjohtaja Sakari Kesonen ja toiminnanjohtaja Katja Virtanen